Kolmantena päivänä
Milanossa päätettiin lähteä junalla Como nimiseen kylään, joka oli 45
minuutin junamatkan päässä Milanosta. Rautatieasemalla selviytyminen oli
itsessään oikea seikkailu ja juostiin pää kolmantena jalkana kysymään
jokaiselta vastaantulijalta että mistä meidän juna lähtee ja miltä
laiturilta. Junaan päästessä olikin sitten toinen juttu kun äiti osti
meille rautatieasemalta tietämättään 1 classin liput ja matkustettiin
ensimmäiset puoli tuntia
käytävällä seisten kun kaikki paikat oli varattu ja vasta siinä
vaiheessa kun konduktööri tuli tarkistamaan liput se sanoi, että
meidän paikat on toisella puolella junaa ensimmäisessä luokassa. Noh,
siitä sitten kiidettiin koko juna päästä päähän ja ehdittiin ehkä 10
minuuttia nauttia ykkösluokan luksuksesta. :D
Como oli suloinen laaksoon rakennettu kylä ja molemmilta puolilta kohosi korkeat vuoristot, jotka olivat osa alppeja. Maanantait on Italiassa sellaisia päiviä, jolloin pienet putiikit pidetään suljettuina ja Comolla olikin lähes kaikki kaupat kiinni. Me lähinnä vain kuljettiin kapeita kujia pitkin, ihasteltiin satamasta maisemia ja käytiin syömässä aamupalaa mukavassa kahvilassa. Como oli juuri sellainen söpö pikkukylä, mitä näkee vanhoissa leffoissa ja tuntui että siellä aika olis jotenkin pysähtynyt. Mun mielestä suloisimpia oli rinteeseen rakennetut talot, jotka näytti "valuvan" alas vuorenrinteitä. Oon nähnyt sellaisia ennen vaan kuvissa mutta nyt näin ne vihdoinkin omin silmin ja ne oli hurjan söpöjä!
Löydettiin tosi kiva kahvila läheltä satamaa ja uskaltauduin juomaan siellä moccachinon. En oo ollenkaan kahvin ystävä, mutta toi oli mulle tarpeeks lievä versio kun se sisälti suklaata ja päällä vielä kermavaahtoa. Se muistutti oikeestaan mun onnekseni aika paljon kaakaota, ehkä musta vielä joskus kuoriutuu todellinen kahviaddikti.. tää on hyvä alku!
Viihdyttiin kylässä muutama tunti ja lähdettiin sitten junalla takaisin Milanoon.. tälläkertaa 2 luokassa ja ilman ongelmia!